Maanvajoamia, luolia ja läikikkäitä hiuksia, 2014 Maaliskuu
Muutaman päivän oltuamme Bandipurissa lähdimme takaisin Pokharaan kiertelemään kaupungin lähellä sijaisevia mielenkiintoisia paikkoja. Olimme kuulleet Pokharan lähettyvillä sijaitsevasta kylästä, josta osa paikallisista perheistä oli joutunut muuttamaan pois suurten ja syvien maanvajoamien takia. Vuokrasimme skootterin ja lähdimme ajelemaan kohti kylää. Päästyämme perille löysimme paikallisten nuorten miesten avustuksella vajoamat. He kertoivat, että maan alla oleva vesi rapauttaa maaperää ja aiheuttaa isoja sortumia. Pahin tilanne oli kuulemma ollut sadekauden aikana. Kävelimme miesten perässä pellolle katselemaan lukuisia veden aikaansaamia syviä kuoppia. Paikalliset kertoivat, että he ovat itse yrittäneet rakentaa alueelle vesiputkia, jotta maan alla oleva vesi saataisiin ohjattua parempaan paikkaan. He kyselivät olisiko meillä mitään ratkaisua ongelmaan. Eipä siinä äkkiseltään tullut mitään uusia mullistavia ideoita mieleen. Suomessa peltojen kuivattamiseen olisin ehkä osannut ehdottaa salaojitusta ja jonkinlaista vesiputkea paikallisetkin olivat alueelle rankentamassa. Toivotaan, että laajat maanalaiset vesiputkistot tuovat avun kyläläisten elämään.
![]() |
| Syvä vajoama pellolla |
![]() |
| Näitä oli joka puolella laajaa peltoa |
| Tällä kivellä paikalliset kävi ruokoilemassa ettei uusia vajoamia enää tulisi |
Jossain vaiheessa ihmetellessämme maanvajoamia alkoi sataa vettä. Pohdimme, olisiko tällaisten sortuvien kuoppien lähettyvillä järkevä olla kaatosateella. ”Oppainamme” toimineet ystävälliset nuoret miehet kutsuivat meidät setänsä taloon lämmittelemään ja pitämään sadetta. Meille tarjottiin kuumaa teetä ja hyviä keskusteluita. Kun sade taukosi kiitimme paikallisia vieraanvaraisuudesta ja lähdimme jatkamaan matkaa.
![]() |
| Kyläläisten kulkue |
Ennen Pokharaan paluuta ajattelimme vielä vierailla lähistöllä sijaitsevilla Kumari luolilla. Luolassa kulki käytävä kahteen suuntaan. Toinen reitti näytti melko vaikeakulkuiselta ja päätimme jättää sen tällä kertaa suosiolla väliin. Kävimme toisen käytävän päässä, jossa luolan vaaleat seinät kimaltelivat kauniisti taskulampun valossa. Luolan seinillä näimme kaksi isoa hämähäkkiä. Ne olivat aivan paikoillaan kunnes vilistivät tiehensä meidän yrittäessä tallentaa niiden kauneutta kameralle. Luolassa seikkailun jälkeen oli hyvä lähteä sateen raikastamaan viileään säähän ja hurutella skootterilla takaisin Pokharaan.
![]() |
| Luolan suuaukko |
![]() |
| Luolahämis |
Pokharassa Eemeli osallistui aamupäivisin varjoliidon Siv-kurssille ja minä yritin käyttää ajan lukemalla tentteihin tai kirjoittelemalla blogia. Yhtenä aamupäivänä kävin testaamassa paikallisessa kauneushoitolassa kasvohoitoa. Se oli miellyttävä ja rentouttava kokemus. Eikä tunnin pituinen monipuolinen hoito ollut hinnalla pilattu. Tästä positiivisesta kokemuksesta innostuneena ajattelin, että voisin myös käydä kampaajalla värjäyttämässä hiukseni, sillä ne olivat mielestäni haalistuneet liikaa reissun aikana. Lopulta löysin lupaavalta vaikuttavan mainostaulun, jossa mainostettiin värjäyksiä ja raitoja. Kävelin mainostaulun osoittamaan suuntaan ja löysin miesparturin, joka vannoi tekevänsä myös värjäyksiä. Hiukan epävarmana astuin puiseen ja epämukavaan tuoliin. Jossain vaiheessa istuttuani jonkin aikaa väri päässä aloin katsella ympärilleni. ” Kampaamossa” ei näkynyt minkäänlaista hiustenpesupaikkaa. Huomasin parturin vilkuilevan aina välillä hiukan vaivaantuneen oloisesti minua. Jossain vaiheessa tajusin kysyä, missä väri pestään pois päästäni. Tämä kampaamoretki päättyi siihen, että kävelin väri päässä huoneellemme ja pesin suihkussa värin pois.
Varjoliitoa Pokharassa video:
http://eloakaakkoisaasiassa.blogspot.fi/2013/12/varjoliitoa-thaimaassa-chiang-mai.html





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti