maanantai 3. maaliskuuta 2014

Tulivuorten valloitusta- Berastagi, Indonesia


Berastagi, 2014 Helmikuu 

Lake Toballa kuulimme Pohjois- Sumatralla sijaitsevasta purkautuvasta Sinabung tulivuoresta. Lähdimme Tobalta kohti Berastagin kaupunkia, jonka lähettyvillä tulivuori sijaitsi. Perillä varasimme majoituksen kahdeksi yöksi ja vuokrasimme skootterin, jolla pääsimme helposti vuoren läheisyyteen. Guesthousella kuulimme 14 ihmisen kuolleen edellisenä päivänä tulikuuman tuhka- ja laavapilven purkauksessa. Ihmiset olivat olleet tulivuoren lähettyvillä sijaitsevassa pienessä kylässä, eivätkä ehtineet pakoon nopeasti etenevää tuhkapilveä. Ennen kun lähdimme vuorelle kyselimme guesthousen henkilökunnalta vinkkejä, miten osaisimme tunnistaa tulevan purkauksen. Paikalliset kuulemma kuuntelivat tulivuorta ja tiesivät äänten perusteella, milloin tulisi kiirehtiä karkuun. Ilmeisesti myös seurailemalla ja tulkitsemalla oikein eläinten käyttäytymistä pystyi ennakoimaan tulevan purkauksen. Hiukan epävarmoin fiiliksin lähdimme suunnistamaan skootterilla kohti parinkymmenen kilometrin päässä sauhuavaa tulivuorta.

Savuava Sinabung

Näköalapaikka

Evakuoitu kylä

Tuhkainen maisema

Ilma oli joka puolella täynnä pieniä tuhkahiukkasia. Kävimme ostamassa apteekista hengityssuojaimet ja peitimme silmät aurinkolaseilla tai kypärän visiirillä. Tulivuoren alapuolella osaa teistä valvoi poliisi. Emme enää päässeet siihen kylään, jossa oli päivää aikaisemmin menehtynyt 14 henkilöä. Pääsimme kuitenkin ajelemaan vapaasti toiseen suuntaan vuoren alla kulkevaa kylätietä pitkin. Tulivuoren läheisyydessä sijaitsevat kylät olivat autioita, ihmiset olivat siirretty turvaan kauemmas vuoresta. Pysähdyimme arviolta noin 3-4 kilometrin päähän purkauskohdasta, olimme tässä vaiheessa ylittäneet viiden kilometrin turvarajan.

Varustus
Odottelimme spotillamme illan hämärtymistä siinä toivossa, että näkisimme purkautuvaa laavaa. Pian vuorten rinteellä alkoikin näkyä pieniä nuotiota muistuttavia valopisteitä. Jossain vaiheessa pimeän tultua näimme punertavan laavan virtaavan alas vuoren rinteeltä. Pimeässä oli mahtava ihailla laavavyöryjä ja kuunnella tulivuoren ääniä. Vietimme useamman tunnin katsellen ja kuunnellen tätä mahtavaa luonnon näytelmää.

Pikkuinen purkaus sivukraaterista
  
Riippukeinu aitiopaikalla


Seuraavana päivänä lähdimme tutustumaan hiukan rauhallisempaan Sibayak tulivuoreen. Ajelimme alkumatkan skootterilla ja jatkoimme matkaa ylös pienempää polkua pitkin jalkaisin. Polun maisemat olivat kauniita. Päästyämme ylemmäs vuorelle näimme tulivuoren päästelevän rikkipitoisia suihkauksia monesta eri kohdasta. Ylhäällä rikkipilvien keskellä todella tunsi vuoren olevan elossa.
Illalla päätimme vielä palata Sinabungin juurelle edellisenä päivänä hyväksi todettuun paikkaan. Otimme tällä kertaa mukaan riippukeinun, josta kelpasi illan pimentyessä ihailla laavanäytelmää. 

Sibayakille kiipeämässä

Kraateri

Vuoren huipun maisemia

Höyryissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti