maanantai 17. maaliskuuta 2014

Viidakon elämää- Bukit Lawang, Indonesia



Bukit Lawang, 2014 Helmikuu

Jätimme Berastagin ja tulivuoret taaksemme ja suuntasimme Bukit Lawangiin tutustumaan orankien elämään. Olimme perillä Bukit Lawangin pienessä joenvarsikylässä myöhään iltapäivällä. Emme vaivautuneet etsimään omatoimisesti majoitusta, joten otimme vastaan ensimmäiseksi tarjotun vaihtoehdon. Paikka oli ilmapiiriltään ja hintatasoltaan todella mukava. Varasimme heti ensimmäisenä iltana muutaman päivän päähän yön yli kestävän viidakkovaelluksen. Olimme onnistuneet saamaan itsellemme jälleen jonkinlaisen vatsataudin ja ensin piti saada pöpö kuriin.

Yksi monista joen yli kulkevista silloista
Joella uimassa

Kartassa näkyy palmuplantaasit luonnonsuojelualueen lähellä

Ennen tulevaa vaellusta päätimme käydä katsomassa puolivillien orankien ruokintaa luonnonpuiston oranki centerillä. Osa näistä orangeista oli pelastettu eläinkaupalta ja tuotu takaisin viidakkoon kuntoutumaan. Tähän mennessä luonnonpuistoon oli kuntoutettu onnistuneesti monia satoja orankeja. Luonnonpuistossa orankien poikaset oppivat emoiltaan viidakossa selviytymiseen tarvittavat taidot ja lähtevät itsenäistymisen jälkeen syvemmälle villiin viidakkoon. Kaksi kertaa päivässä tapahtuvasta ruokinnasta riippuvaiset emot puolestaan jäävät lähemmäs ruokintapistettä jatkamaan eloaan ja opettamaan uusia poikasia. Ruokinnan yhteydessä näimme kolme orankiemoa poikasineen. Viidakossa näkyi myös muita pienempiä apinoita, jotka yrittivät varastella orangeille tarkoitettuja hedelmiä.


Matkalla seuraamaan orankien ruokintaa

Oranki vanhalla ruokintapaikalla

Oranki äiti tuli ruokailemaan poikasensa kanssa

Illalla kävimme vielä pienellä kävelyllä ja löysimme viidakon laidalla kulkevan ekopolun. Se sisälsi paljon hyvää tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Luimme viidakkoa tuhoavasta palmuöljyn kasvatuksesta sekä suurista kumipuu plantaaseista, jotka kaventavat viidakossa elävien lajien elinympäristöjä ja johtavat useiden lajien uhanalaisuuteen. Joidenkin tutkimusten mukaan yli puolet Indonesian metsistä on jo tuhottu suurten plantaasien alle. Etenkin palmuöljyn viljely on paikallisille kannattava elinkeino, sillä öljyä käytetään esimerkiksi elintarviketeollisuudessa kaikkialla maailmassa. Sitä viedään suuria määriä muun muassa Amerikkaan ja Eurooppaan. Luin, että on myös olemassa ympäristöystävällisempää palmuöljyn viljelyä. Plantaasien tuhoisista ympäristövaikutuksista tietoisten kuluttajien ympäri maailman tulisi vaatia luontoystävällisemmän palmuöljyn käyttöä, jotta sademetsiä tuhoava viljely saataisiin vähenemään. -K-


Elämää Bukit Lawangilla (scrollaa alas):
http://eloakaakkoisaasiassa.blogspot.fi/2013/12/elamaa-chiang-maissa.html

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti