Rafting - Pai, Thaimaa

Pai, 2013 Joulukuu

Edellisenä iltana kävimme varaamassa seuraavalle päivälle koskenlaskua Back- Trax nimisen paikallisen rafting firman kautta. Valittavana olisi ollut myös kahden päivän rafting reissu, mutta meille riitti tällä kertaa yhden päivän reissu. Tarkoituksena oli mennä aikaisin nukkumaan ja nukkua hyvät yöunet, sillä herätys seuraavana aamuna oli aikainen. Omalta kohdaltani yöunieni laatu ei aivan vastannut suunnitelmiani, sillä bungalowin katolla asusteleva rottaherra piti useamman tunnin niin kovaa meteliä jyrsimällä katon rakenteita, ettei siinä metelissä tullut uni silmään. 

Aamulla aikaisin virkeänä ylös ja kohti koskenlaskua. Aluksi meidän piti kuitenkin matkustaa avolavan takaosassa puolitoista tuntia kestävä kylmä ja mutkainen vuoristoreitti. Onneksi saimme lämmikkeeksi makuupussit, joihin kietoutuneina kestimme juuri ja juuri kylmän vuoristoisen viiman. Toinen ikävä tekijä automatkan aikana oli matkapahoinvointi ja olin tietenkin unohtanut ottaa pahoinvointilääkkeen aamulla. Tie Pai:sta joelle oli niin mutkainen, että kuskia piti jo kertaalleen pyytää pysähtymään, että pääsin yökkäilemään tien varteen erään toisen kanssamatkustajan kanssa. Huokasin onnellisena helpotuksesta kun vihdoin pääsimme perille.

Meidän lisäksi reissulla oli viisi muuta tyyppiä. Yleensä tähän aikaan vuodesta vedenpinta on matalalla eikä kumiveneeseen tästä syystä oteta mielellään kun maksimissaan 5 tyyppiä.  Meidät suostuttiin kuitenkin ottamaan ylimääräisinä mukaan. Aluksi puimme päällemme pelastusliivit ja kypärät ja laitoimme tavaramme vedenkestäviin säilytyspusseihin. Oppaamme antoi meille lyhyen tietoiskun ja kertoi miten minkäkin käskyn kuullessaan tulisi toimia. Odottelimme innolla tosi toimiin ryhtymistä. Aloitimme koskenlaskun rauhallisemmalta Khong joelta. Täällä virtaus oli melko rauhallinen, eikä pahoja kuohuja ollut juuri laisinkaan. Ajelehdimme eteenpäin välillä kovempaa ja välillä hitaampaa. Ajoittain tuli rauhallisempia kohtia, joissa kanssaraftaajamme mielellään heittelivät toinen toisiaan veteen. Tulipa sitä itsekin lennettyä jokeen muutaman kerran, vaikka sinne ei kukaan mielellään halunnut koska päivä ei ollut aurinkoinen ja uimisen jälkeen tuli aina vilu. 

Pysähdyimme joen varteen kuumille lähteille levähtämään ja syömään eväitä. Lounaaksi saimme banaaninlehteen käärittyä riisiä, kananmunaa ja kasviksia. Ruoka oli maistuvaa ja antoi lisää energiaa jatkaa matkaa. Lounaan jälkeen lähdimme jatkamaan eteenpäin. ”Kapteenimme” kertoi, että edessä olisi hiukan hurjempia kuohuja. Sidoimme sandaalimme ja muut tavaramme narulla kiinni veneeseen, etteivät ne joutuisi virran vietäväksi ja kertasimme vielä, miten isoimmissa kuohuissa kannattaa toimia. Aluksi kuohut olivat pieniä ja pysyimme kaikki hienosti veneessä. Yhdessä kuohussa me kaikki veneen vasemmalla laidalla olijat putosimme veteen virran vietäväksi. Onneksi kapumme nosti meidät vikkelästi takaisin veneeseen. Joen pohjalla olevat kivet eivät nimittäin tuntuneet mukavilta osuessaan jalkoihin. Päivä oli mukava, mutta aurinkoa olisi saanut olla enemmän. -K

Videokuvaakin tuli pieni pätkä koskenlaskusta otettua, vaikka action kamerani vedenkestävä kotelo oli jäänyt Chiang Maihin rinkkoihimme. Rinkat olimme jättäneet Smilehouselle Paissa asumisemme ajaksi, sillä alunperin ajatus oli ollut tehdä vain muutaman päivän skootteriretki Paihin. -E

Elämää Paissa (scrollaa alas):
http://eloakaakkoisaasiassa.blogspot.fi/2013/12/elamaa-chiang-maissa.html