Kaupungin vilinää - Kuala Lumpur, Malesia

Kuala Lumpur, 2014 Tammikuu

Varasimme Koh Bulon Lehiltä Pak Baran venelippujen lisäksi minivan liput Hat Yaihin ja sieltä bussiliput Kuala Lumpuriin. Odotellessamme useamman tunnin bussia Hat Yaissa saimme hoidettua monia tärkeitä asioita. Ensin kävimme teetättämässä passikuvat Indonesian viisumia varten ja sen jälkeen etsimme räätälin, joka paikkasi rinkkaani tulleen ison reiän. Passikuvia varten meille puettiin päälle mustat puvuntakit ja naaman tuli pysyä kuvaushetkellä peruslukemilla. Lopputulos oli melko koominen. Näytin kuvassa hyvin konservatiiviselta ja tiukkapipoiselta opettajattarelta, jonka nuttura oli selvästikin aivan liian tiukalla. Eemeli puolestaan näytti metsästä temmatulta pörröpäiseltä hippiäiseltä, joka oli pakotettu pukemaan puvuntakki ylleen. 

Saavuimme perille KL:iin aamulla viiden jälkeen. Onnistuimme löytämään läheltä nähtävyyksiä edullisen huoneen ja pääsimme pian jatkamaan bussissa aloitettujen unikuvien katsomista. Tullessamme aamuyöstä hostellillemme kadun meininki oli vielä täysillä käynnissä. Taas huomasi tulleensa saarten rauhasta suureen ja vilkkaaseen kaupunkiin. 

Seuraavana päivänä kiertelimme Kuala Lumpurin nähtävyyksiä. Kävimme katsastamassa Chinatownin hulinaa, nautimme intialaisesta ruoasta Little Indiassa ja pimeän tultua suunnistimme katsastamaan valaistuja Petronas Towersin torneja. 

Kaksoistorni

Kaupunkimaisemaa

Tietä ylittämässä

Maanantai aamusta saimme upeille passikuvillemme vihdoin käyttöä. Menimme Kuala Lumpurin Indonesian suurlähetystöön anomaan 60 päivän viisumia Indonesiaan. Olimme kuulleet, että lähetystön ovelta saatetaan käännyttää pois, mikäli vaatetus ei ole Indonesian mittapuulla riittävän peittävä. Olimme tätä varten pukeneet päällemme pitkälahkeiset housut, pitkähihaiset paidat ja umpinaiset kengät. Eemelillä oli jäänyt housun puntit laskematta aivan alas asti ja tämänhän ovella ollut mies huomasi välittömästi. Onneksi riitti kun laski puntit kiltisti alemmas, ei tarvinut tulla seuraavana päivänä yrittämään uudestaan. Jonotimme ensin pienemmässä jonossa ja saimme mukaamme vuoronumerot ja kaksipuolisen kaavakkeen, jossa kyseltiin matkan kestosta, tarkoituksesta ja suunnitelluista matkakohteista. Sen jälkeen menimme jonottamaan varsinaiselle tiskille, jossa annoimme virkailijalle täytetyn kaavakkeen, passit, kopiot passeista ja kaksi passikuvaa. Meille kerrottiin, että päätös 60 päivän viisumeista tehdään jossain muualla ja kahden päivän päästä voisi tulla hakemaan passeja.

Kävimme visoja odotellessamme neljän päivän reissulla Bahaussa. Tulimme takaisin Kuala Lumpuriin perjantaina ajatuksenamme hakea viisumit ja lentää illalla Indonesian Medaniin. Suurlähetystö olikin kiinni, pyhäpäivän takia ja jouduimme jäämään viikonlopun yli Kuala Lumpuriin. Kuulimme, että hindut viettivät suurta Thaipusam- nimistä pyhää juhlaa Kuala Lumpurin lähellä sijaistsevilla Batu luolilla. Kyselimme hotellin respasta, miten pääsisimme parhaiten juhlapaikalle. Respassa varoiteltiin suuresta tungoksesta ja kehoitettiin pitämään tarkkaan silmällä omaisuutta. Miehet vielä erikseen mainitsivat, että Eemelin tulisi pysyä minun lähettyvillä koko ajan. Hiukan kuumottunein tunnelmin lähdimme junalla kohti pyhää juhlaa.

 

Maitoa jumalille

Batu luolien sisältä

Lahjoja jumalille

Koska olimme vielä viikonlopun ”jumissa” Kuala Lumpurissa, meillä oli hyvää aikaa tutustua nähtävyyksiin. Päivisin kävelimme Chinatown:issa sijaitsevalta hotelliltamme Lake Gardensin puistoalueelle, jossa oli paljon erilaisia turisteille suunnattuja nähtävyyksiä. Islamic Arts Museum:issa kävimme tutustumassa Islamilaiseen taiteeseen. Museossa oli perinteisten maalausten lisäksi nähtävissä muun muassa vanhoja koristeellisia aseita, miekkoja, kilpiä ja koruja. Museon lisäksi vierailimme planetaariossa tutustumassa tähtitieteeseen. Osa planetaarion jutuista oli samoja kuin Suomessa Heurekan Matkalla Marsiin näyttelyssä. -K

 

Lake Gardens

Moskeija

Malesialaista kansallistanssia

Sinabung volcano (Sumatra) - eruption continues with no clear trend

Sinabung volcano (Sumatra) - eruption continues with no clear trend

Saarielämää - Ko Bulon Leh, Thaimaa

Ko Bulon Leh, 2014 Tammikuu

Pohdimme pitkään lähtisimmekö Phuketista seuraavaksi Etelä- Thaimaan saarille, vai suuntaisimmeko suoraan Malesiaan Kuala Lumpuriin hankkimaan Indonesiaan 60 päivän viisumeita. Viikonloppu oli juuri tulossa ja tajusimme, ettei suurlähetystö luultavasti olisi auki muuten kuin arkisin. Viimeiseltä rajakäynniltä oli vielä jäänyt kymmenisen Thaimaassa oleskelupäivää jäljelle, joten pitihän ne hyödyntää. Niinpä päätimme suunnata kohti Pak Baran satamakaupunkia ja Koh Bulon Lehin saarta. 

Lähdössä Phuketista. Minun ja ison rinkkani piti vielä mahtua kyytiin :)

Otimme aamupäivällä Phuketista bussin Trangiin ja vaihdoimme Trangissa Pak Baran suuntaan menevään minibussiin. Minibussi ei vienyt meitä aivan perille asti, vaan jäimme johonkin noin kymmenen kilometrin päähän kaupungista. Onneksi meidän ei tarvinnut kauan seistä rinkkojemme kanssa, kun moottoripyörätaksit tulivat tarjoamaan kyytiä. Päästyämme Pak Baraan kävimme varaamassa veneliput Koh Bulon Leh:ille seuraavalle aamupäivälle. Jäimme yhdeksi yöksi edulliseen guesthouseen lähelle satamaa. Pak Bara oli mukava pysähdyspaikka, pieni ja edullinen satamakaupunki.

Päästyämme Koh Bulon Leh:ille kävimme etsimässä majoitusta Banka bayn puolelta Chaolae homestaysta. Siellä oli täyttä ja päädyimme viereisen guesthousen rantabungalowiin. Olimme ensimmäisen yön siinä ja seuraavana päivänä vaihdoimme Jungle hut guesthouseen, jossa viihdyimmekin useamman yön. 
 

Jungle hutin bungalow

Varaani Jungle hutilla

Pidimme paikasta erityisen paljon sijainnin takia. Jungle hut sijaitsi, kuten nimestäkin voi päätellä, viidakon läheisyydessä. Siellä oli kiva bongailla erilaisia eläimiä ja etenkin öisin nauttia mitä erilaisimmista viidakon äänistä. Aamupäivisin isot varaanit tulivat käppäilemään bungalowien ja ravintolan läheisyyteen. Niiden touhuja oli jännittävää seurailla. Jungle hut:issa bungalowit olivat siistejä, edullisia ja ruoka guesthousen ravintolassa oli hinta-laatusuhteeltaan erinomaista.  

Saaren varaaneja:

Mangrove Viper:

Saaressa pitkän hiekkarannan puoleiset majoitusvaihtoehdot olivat kalliimpia ja ne olikin ehkä enemmän suunnattu lapsiperheille. Myös ravintolat hiekkarannan puolella olivat huomattavasti kalliimpia kuin muilla rannoilla ja sisemmällä saaressa.

Saaren pitkä hiekkaranta

Uimatauko

Matkalla snorklailemaan

Päivisin kävimme snorklailemassa eri puolilla saaren rantoja. Mango bay:ssä  kalastajakylän lähettyvillä oli parhaimman näköiset korallit, vaikka ranta itsessään ei näyttänyt kovinkaan houkuttelevalta. Myös Banka bay:ssä oli ihan mukavasti korallia ja kaloja. Snorklatessa täytyy muistaa huomioida lasku- ja nousuvesien väliset vaihtelut. Ensimmäisenä päivänä innostuimme snorklailemaan hiukan pitempään ja vesi ehti laskea aika matalalle ennen kuin tulimme pois vedestä.

Päätettiin kokeilla yhtenä iltapäivänä, pystyisikö saarella harrastamaan itsenäistä viidakkopatikointia. Olimme kuulleet, että Coconut baarilta lähtee jonkinlainen lähes umpeen kasvanut polku. Lähdimme päättäväisesti kävelemään rantasandaalit jalassa syvemmälle viidakkopolkua pitkin. Ensimmäisen viiden minuutin jälkeen piti pysähtyä lisäämään hyttysmyrkkyä. Itikoita tuntui olevan kaikkialla ja jos pysähtyi, ne hyökkäsivät kimppuun välittömästi. Tuntui ettei ympäristöstä oikein pystynyt nauttimaan, kun koko ajan piti huolehtia hyttysistä ja yrittää pysyä liikkeessä. Jossain vaiheessa kuulimme sellaisen äänen, kuin jokin iso eläin olisi hypännyt puusta maahan ja lähtenyt pakoon. Ajattelimme sen olleen varaani, mutta emme ennättäneet nähdä mikä oli äänen todellinen alkuperä. 

Hyttysmyrkkyä lisää!

Maisemaa kävelyretkeltä

Laskuveden aikaan saaren rannikkoa pääsi kiertelemään kävellen

Vuokrasimme kalastajakylästä päiväksi kanootin. Otimme snorklausvälineet mukaan paattiin ja lähdimme melomaan saarta ympäri. Olimme katsoneet kartasta missä korallit suurin piirtein sijaitsivat ja lähdimme tutkiskelemaan näitä paikkoja. Matkan varrella oli snorklauksen lisäksi paljon muutakin nähtävää. 

Saaren rannikolla oli kaksi luolaa ja muutamia kivoja autioita pikkurantoja, joihin kanootilla oli helppo päästä. Alkumatkasta kävimme kanootilla luolassa ja jouduimme lepakoiden pommitettavaksi. Ne eivät ilmeisesti tykänneet, että meloimme niin syvälle niiden kotiluolaan. Samaan aikaan kun yritimme nopeasti meloa takaisin suuaukolle, tulikin isoja laineita, jotka meinasivat kiikuttaa meitä syvemmälle luolaan ja päin luolan seiniä. Ehkä sinne ei ollut sittenkään järkevää mennä kajakilla. 

 

Meloimme hissuksiin saaren ympäri pitäen aina välillä pitkiä lepotaukoja. Illalla halusimme vielä nähdä auringonlaskun ja ruokailemaan lähtevät lepakot, joten meidän piti meloa takaisin lepakkoluolien läheisyyteen. Tällä kertaa ymmärsimme pysyä kauempana luolasta. -K

Auringonlaskua ihailemassa

Elämää Ko Bulon Lehillä (Klikkaa alla olevaa linkkiä ja scrollaa alas):
http://eloakaakkoisaasiassa.blogspot.fi/2013/12/elamaa-chiang-maissa.html

Merenalaista elämää - Phuket, Ko Bulon Leh, Thaimaa

Vapaasukellusta Phuketissa, 2013 Joulukuu

Vedenalaista maailmaa Ao Sane Bungalows:n beachiltä Phuketin eteläkärjestä. Videon väritasapainoa ei ole käsitelty, joten kaikki näyttää vihreältä.

 

 Vapaasukellusta Koh Bulon Lehillä, 2014 Tammikuu

Materiaali eri snorklauspaikoilta ympäri saarta. Mango beach ja sen edustalta nouseva kivimuodostelma olivat koralli- ja kalarikkaimpia.

Elämää Phuketissa (scrollaa alas):
http://eloakaakkoisaasiassa.blogspot.fi/2013/12/elamaa-chiang-maissa.html

Vuosi vaihtuu - Phuket, Thaimaa

Phuket, 2013 Joulukuu

Ollaan nyt oltu kuukausi Thaimaassa ja meidän piti tehdä visa run Burman rajalle, jotta saimme kaksi viikkoa lisäaikaa Thaimaan kiertelyyn. Oltaisiin varmaan jääty vieläkin pidemmäksi aikaa Koh Changille, mutta pakollinen rajakäynti ”pakotti” liikkumaan eteenpäin. 

Matkalla Burman rajalle

Päätimme jatkaa matkaa Ranongista bussilla kohti Phuketia. Eemeli oli lukenut netistä, että siellä olisi hyvä varjoliitopaikka lähellä merenrantaa ja tultiin vähän niin kuin sen ja uudenvuoden perässä Phuketiin.

Näköalapaikka

Phuketin maisemia

Budhan patsaalla

Oltiin kuultu Hat nai han:in rannalla sijaitsevasta hiukan rauhallisemmasta guesthousesta ja suuntasimme Phuketin bussiasemalta sinne. Saavuimme Phuketiin päivää ennen uuden vuoden aattoa ja oltiin melkoisen varmoja, ettei vapaita bungaloweja olisi, mutta onneksi saimme haluamastamme paikasta meren läheisyydestä bungan. 

Ao Sane Bungalows

Kävimme ostamassa meille kunnolliset snorklausvälineet, ettei tarvitsisi aina olla riippuvainen yleensä melko heikkokuntoisista vuokravälineistä. Käytiin testaamassa uusia maskeja ja snorkkeleita Kata beachin kulmilla. Uimme rantakiviltä melko pitkälle niemen taakse. Korallit olivat melko huonossa kunnossa ja eikä kalojakaan ollut mitenkään erityisen paljojn. Näimme kuitenkin snorklatessa ison meduusan, joka ui leijaillen noin metrin syvyydellä. Sen lisäksi pysähtyessämme välillä lämmittelemään rantakiville näimme ihmeellisiä madon ja kalan välimuotoja, joita kiipeili rantakivetyksillä merenpinnan läheisyydessä. Olivat ilmeisesti kiipeilijäkaloja.  Myös Guesthousen rannalla on koralleja snorklattavaksi ja täällä vuokrataan myös sukellusvälineitä. 

Kävimme syömässä Chalongin puolella, jossa ravintoloiden hinnat ovat huomattavasti kohtuullisemmat kuin Phuketin suosituimmilla rannoilla. Kuulimme, että parhaat uudenvuoden bileet ja upeimmat raketit olisivat Patong beachilla ja lähdimme hiukan epäileväisinä ajelemaan rannan suuntaan. Rannan meno koveni ja koveni vaan siihen saakka kun kello löi kaksitoista ja vuosi vaihtui. Ihmisiä tungeksi tuhansittain rannalla ja kaikki olivat enemmän tai vähemmän huppelissa. Raketteja ammuttiin keskeltä ihmisjoukkoja ja välillä ne lentelivät aivan mihin sattui. Ilmassa leijaili satoja palavia lyhtyjä ja musiikki pauhasi vimmatusti. Välillä tuntui, että meno oli lähellä ryöstäytyä käsistä. Jouduttiin todistamaan yhtä hiukan pahemman näköistä onnettomuutta, jossa nuori mies onnistui ilmeisesti sähläämään jotain ison rakettinsa kanssa ja jäi tiedottomana silmät auki makaamaan maahan. Onneksi rannan läheisyydessä vartioineet poliisit tulivat pikaisesti paikalle ja kantoivat miehen paareilla saamaan lisää apua. Ilmeisesti paikalle oli tuotu jo etukäteen muutamia ambulansseja ja ensiapupisteitä. Meno oli hurjaa, mutta upeita raketteja ja taivaan täyttäviä palavia lyhtyjä oli kiva katsella. -K

 

Elämää Phuketissa (scrollaa alas):
http://eloakaakkoisaasiassa.blogspot.fi/2013/12/elamaa-chiang-maissa.html